Hyppää pääsisältöön
Kuva
Pudonneet rukiinjyvät -täkänäluonnos. Suomen käsityön museo, Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkisto. Kuva Suomen käsityön museo. Kuva Suomen käsityön museo
Kilpailutöiden suunnitteluun annettiin vapaat kädet, mutta mallien tuli olla alkuperäisiä ja aiemmin julkaisemattomia.
Kuva
Pudonneet rukiinjyvät -täkänäluonnos. Suomen käsityön museo, Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkisto. Kuva Suomen käsityön museo

Täkänä - kaksinkertainen kangaspuissa kutomalla tuotettu kangas, jossa loimilangat risteytyvät lastoin poimimalla aikaansaatujen kuvioiden rajoilla niin, että kankaaseen muodostuu onteloita, oli 1950-1960-luvuilla Suomessa erittäin suosittu sisustustekstiili. Se sopi esimerkiksi ryijyä kevyempänä ja helppohoitoisena erinomaisesti myös lähiöiden kaupunkikotien sisustukseen. Suuri suosio tarkoitti myös suurta kysyntää, ja uusia malleja tarvittiin runsaasti sekä ostajien että itse kankaansa kutovien makua tyydyttämään.    

Täkänöiden merkittävä tuottaja oli Helmi Vuorelma Oy, vuonna 1909 Lahdessa toimintansa aloittanut tekstiiliyritys. Täkänämalleja yritys sai viime vuosisadan puolivälissä omilta suunnittelijoiltaan Maija Kolsi-Mäkelältä (1911–1982), Maija-Liisa Forss-Heinoselta (1929–2015) ja Marja Manniselta (1938 -) mutta mallistoa pyrittiin laajentamaan myös järjestämällä yleisiä kilpailuja, jotka toteutuivat ainakin vuosina 1958 ja 1964.  

Kilpailutöiden suunnitteluun annettiin vapaat kädet, mutta mallien tuli olla alkuperäisiä ja aiemmin julkaisemattomia. Nimimerkillä jätetyt kilpailuehdotukset tuli tehdä 1:5 mittakaavaan ja liimata A3-kokoiselle kartongille. Palkittujen ja lunastettujen töiden työpiirustuksen tuli suunnittelijan tehdä ilman erillistä korvausta. Vuonna 1958 kilpailun ensimmäinen palkinto oli 60 000 mk, toinen 30 000 mk ja kolmas 20 000 mk. Edellisenä vuonna tapahtuneen rahauudistuksen vuoksi olivat vuoden 1964 kilpailun palkintosummat näennäisesti vähäisemmät: ensimmäinen palkinto oli 1000 mk, toinen 750 mk ja kolmas 500 mk.

Vuoden 1964 täkänäkilpailussa tuomareina toimivat Helmi Vuorelma Oy:n johtaja Usko Vuorelma, taiteellinen johtaja Maija Kolsi-Mäkelä, sisustusarkkitehti Esa Vapaavuori ja tekstiilitaiteilija Kirsti Ilvessalo. Tuomarit valitsivat 365 kilpailuehdotuksen joukosta viisi palkittavaa. 

Jaetulle toiselle sijalle sijoittuivat Leena-Kaisa Halmeen Pudonneet rukiinjyvät ja Pirkko Hammarbergin Kerä. Lautakunta piti vaakasuuntaista Pudonneet rukiinjyvät -täkänää muodoltaan uutena ja mielenkiintoisena ja sommittelultaan ehyenä. Suunnitelmasta käy ilmi, että täkänä olisi valmiina 60 cm korkea ja 120 cm leveä.

Nimimerkin Tekla taakse piiloutuneen Pirkko Hammarbergin kisaan piirtämästä Kerästä todettiin, että se on rehevä sekä sommittelultaan ehyt ja kokonainen. Valmiina täkänä olisi kooltaan 120 x 255 cm. 

Kuva
Pudonneet rukiinjyvät -täkänäluonnos. Suomen käsityön museo, Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkisto. Kuva Suomen käsityön museo. Kuva Suomen käsityön museo

Pudonneet rukiinjyvät. Suomen käsityön museo, Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkisto P1582/0072

Kuva
Kerä-täkänäluonnos. Suomen käsityön museo, Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkisto. Kuva Suomen käsityön museo

Kerä. Suomen käsityön museo, Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkisto P1582/0014. 

Kolmanneksi arvioitiin Kirsti Rantasen Tytöt ja satukirja, jota raati piti elävänä ja omaperäisenä. Luonnoksen takapuolelle on kirjoitettu täkänän ajateltu koko 50 x 67,5 cm. Oranssista vahaliitukerroksesta raaputtamalla esiin saaduissa kuvioissa on nähtävissä Rantaselle ominaisia häilyviä ihmishahmoja. Palkintosijasta huolimatta tämä malli ei näytä tulleen yhtä suosituksi kuin monet muut Rantasen suunnitelmat: esimerkiksi Keväthattu-niminen työ on lähes takuuvarma hakutulos, kun internetistä etsii samalla kertaa Rantasta ja täkänää. 

Kuva
Tytöt ja satukirja -täkänäluonnos. Suomen käsityön museo, Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkisto. Kuva Suomen käsityön museo

Tytöt ja satukirja. Suomen käsityön museo, Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkisto P1582/0067.

Neljänneksi sijoittuneen, 100 x 220 cm:n kokoiseksi suunnitellun, pitkän ja kapean työn Filomenan oli jälleen suunnitellut Pirkko Hammarberg. Arvioijat pitivät työtä tavallisuudesta poikkeava ja vieraista vaikutteista huolimatta mielenkiintoisena. 

Kuva
Filomena-täkänäluonnos. Suomen käsityön museo, Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkisto. Kuva Suomen käsityön museo

Filomena. Suomen käsityön museo, Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkisto P1582/0012.

Viides palkittava oli Marja-Riitta Pennan Häät. Myös tämä työ oli muodoltaan muodikkaan pitkä ja kapea, aiotulta kooltaan 70 x 220. Arviointiraati piti suunnitelmaa graafisesti mielenkiintoisena. 

Kuva
Häät-täkänäluonnos. Suomen käsityön museo, Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkisto. Kuva Suomen käsityön museo

Häät. Suomen käsityön museo, Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkisto P1582/0067.

Luonnoksiin tehdyistä merkinnöistä käy ilmi, että vuoden 1964 kilpailusta oli lunastettu myös Anja Paloheimon suunnittelema Ristinsielu (70 x 120 cm), jossa on vaalealla pohjalla ohuita tummia raitoja. Alaosassa raidat kulkevat pystysuoraan, yläosassa raidat asettuvat viistosti niin, että ne muodostavat vinoneliön, jonka keskellä on kapea risti.  

Helmi Vuorelma Oy:n piirustusarkistossa on myös neljä työtä, joiden merkinnät kertovat myös niiden olevan todennäköisesti täkänäkilpailuissa palkittuja teoksia. Liisa Ruusuvaaran Nooa on melko varmasti osallistunut vuoden 1958 kilpailuun ja napannut siinä kolmannen palkintosijan. Reino Kosken Perintö-täkänän luonnoksessa on vuosiluku 1955 ja tieto kolmannesta palkinnosta. Irmeli Gyldénin Tirputus sekä Ritva Tapanaisen Margareth ovat molemmat ilmeisesti tulleet yksilöimättömässä kisailussa toiseksi. Vuosilukua ei näihin luonnoksiin valitettavasti ole merkitty.    

Kaikki alkuperäiset voittajasuunnitelmat ovat nyt tallennettuina osaksi Suomen käsityön museon piirustuskokoelmaa. 

Lisää tietoa täkänästä löytyy artikkelista, joka täydentää Suomen käsityön museon ”Perinteinen käsityötekniikka”-julkaisusarjaa. Artikkeli löytyy museon verkkosivun osiosta perinteiset käsityötekniikat

Teksti: Sari Jantunen
Kuvat: Suomen käsityön museon kokoelmat

Asiasanat: