Jyväskylän seurakunnan Palokan alueseurakunnan vuonna 1978 rakennettu ja vuonna 1999 laajennettu kirkko on suljettu peruskorjauksen vuoksi.  Peruskorjaus kestänee vuoden verran ja työt alkavat kesällä 2020. Remontin aikana tehdään kirkon liturgisille tekstiileille käyttöhuolto.

Kirkkotekstiilit on suunnitellut jyväskyläläinen tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemi. Vuonna 2003 valmistui nyt käytössä olevat 5 värisarjaa, joissa paksuun, pehmeänsävyiseen samettiin on yhdistetty Kajaniemen itsensä kutomat kuvakudososat. Tekstiilien värit noudattavat kirkkovuoden eri vaiheissa käytettäviä värejä. Kuvakudos- ja pujotustekniikalla on Aino Kajaniemi kutonut jokaisen värin mukaiset kristilliset symbolit, jotka kukin ilmentävät omaa sanomaansa. 

Palokan seurakunnan valkoinen kasukka ja valkoiset, vihreät ja punaiset stolat odottavat Konservointikeskuksessa käyttöhuoltoa, joka tehdään vuoden 2020 aikana. 

Jokaisen kasukan etukappaleelle on upotettu Aino Kajaniemen kuvakudostekniikalla tekemä kuvapaneeli, jonka väri vaihtuu kasukan värin mukaisesti. Ristikuvion pohjana on tyylitelty lehtiaihe.

Palokan seurakunnan jokaisen stolan liepeissä on Kristukseen ja kristinuskoon liittyviä symbolikuvioita.

Tekstiilit ovat hyvässä kunnossa eikä niille tehdä kovin suuria toimenpiteitä, ainoastaan valkoista kasukkaa ja vihreitä kalkkiliinoja täytyy käsitellä vähän isommin. Tekstiileissä on tavanomaista käytön aiheuttamaa likaantumista ja joitakin rakenteeseen syntyneitä vaurioita. Tahrat puhdistetaan varovasti pois ja rikki menneitä kankaita korjataan käsin ommellen.

Pöydällä nurin päin on Palokan seurakunnan neljä valkoista kolehtihaavia, jotka myös tarvitsevat hieman puhdistusta ja korjausta. Vieressä on kalkkiliinojen pino, punainen päällimmäisenä. Kalkkiliinaa käytettäessä asettuu liinan keskellä oleva pyöreä kuvakudososa kauniisti viinimaljan päälle.

Tekstiilien kunnostus tehdään kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kasukat, stolat, kalkkiliinat, alttarivaatteet ja kirjaliinat sekä kolehtihaavit jäävät sitten odottamaan kirkon remontin valmistumista.

Teksti ja kuvat: Anne Vesanto, johtava konservaattori, Konservointikeskus