Paitoja on pituudeltaan kahta perustyyppiä, pitkiä paitoja ja lyhyitä ylispaitoja. Ylisten alla pidetään pitkää hihatonta aluspaitaa, ns. hankkipaitaa.
- Paidan pääntiehalkio suljetaan paljinsoljella tai nyörillä. Hihansuissa on nappi- tai nyörikiinnitys
Hame ulottuu yleensä lähelle kehräsluuta siten, että nilkka näkyy. Joissakin vanhoillisissa pukumalleissa hame on kuitenkin lyhyempi, mikä mainitaan puvun valmistusohjeissa erikseen.
- Hameen runsauden vaikutusta voidaan lisätä alushameilla. Hameeseen ei prässätä laskoksia.
- Hameen halkio on etupuolella ja se kiinnitetään vyötäröltä napilla tai nyörillä.
- Vyötäröalushame on lähes hameen pituinen, yksiväristä tai raidallista kangasta. Se on valmistettu esim. samaan tapaan kuin päällyshame.
- Esiliina on noin kämmenen leveyden verran hametta lyhyempi, ellei ohjeissa toisin mainita. Esiliina puetaan tavallisesti liivin liepeen alle.
Naisen pitkä paita ulottuu polven alapuolelle. Se on komean kokoinen ja usein eri tavoin koristettu.
Länsisuomalaiseen naisen kansallispukuun kuuluu paita, hame, esiliina, liivi, päähine sekä sukat ja kengät. Koru, röijy, irtotasku ja huivi täydentävät pukua.
Länsisuomalaisten kansallispukujen liivit ovat eripituisia. Ne ovat malliltaan vartalonmukaisia. Hameet ovat laajoja ja niiden alla käytetään alushametta.
Röijy puetaan liivin tai paidan päälle puvun mallista ja tilanteesta riippuen.
Karjalainen kansallispuku, jossa on rekkopaita, hartuushame, runsaasti koristettu talviesiliina ja pieni huntu. Hameessa on punainen verkahelmus ja hartuukset (olkaimet).
Karjalainen kansallispuku, johon kuuluu mm. huntu, yksivärinen liivi ja hame, paljinsolki ja nyytingein eli karjalaisin nyplätyin pitsein koristettu esiliina.
Pukuun kuuluu pieni huntu ja etuosastaan kirjottu rekkopaita, jonka päälle on puettu kesäinen liinaviitta eli kostuli. Sen etureunat ja kaulus on värikkäästi kirjottu. Yksivärisessä hameessa on verkainen helmaosa, helmus. Esiliinan koristuksena ovat kirjonnat, reikäompeleet ja nyytingit.
Karjalaisen puvun talvinen päällysvaate on sarkaviitta.
Hartiahuivi on kulmittain joko liivin alla tai päällä, jolloin sen kulmat voidaan vetää ristiin liivin alle tai huivi voi peittää liivin kokonaan. Hartiahuivia voidaan pitää myös röijyn päällä.
Vyötasku solmitaan useimmiten esiliinan päälle, vaihtoehtoisesti jommallekummalle sivulle. Jos vyötaskun ja esiliinan nauhat ovat koristeelliset ja pitkät, ne sidotaan näkyvästi esille.
Koruina käytetään vain pukumalliin kuuluvia koruja, ei muinaiskorujen jäljennöksiä eikä nykyaikaisia koruja lukuun ottamatta kihla- ja vihkisormusta. Rannekelloa ei pidetä näkyvillä.
- Paidan solki on pääntien halkion yläosassa.
- Levykoristeiset ketjut kiinnitetään niskasta nauhalla.
- Pohjalainen helusolki kiinnitetään paidan etumukseen.
- Naisten lappavyö on kiinteästi vyötäröllä. Karjalaisiin lappavöihin kuuluvat vyölliset sijoitetaan vasemmalle kupeelle.
- Avainkoukku riippuu hameen tai esiliinan vyötärökaistaleesta.
Irtotasku sidotaan vyötäisille nauhalla tai kiinnitetään esiliinan nauhaan metallisella koukulla, kokalla.
Pyöreän soljen keskellä on reikä, jonka reunaan on kiinnitetty neulamainen liikkuva paljin. Paidan halkio suljetaan pujottamalla lankasilmut palkimeen.
Päähineenä on aikuisilla naisilla länsisuomalaisissa puvuissa tanu tai tykki- eli koppamyssy, karjalaisissa puvuissa esim. huntu, sorokka tai tanu.
- Hiukset kammataan pois otsalta sileästi päähineen alle ja kiinnitetään.
- Kampauksen tulee mukautua käytettävään päähineeseen, esim. pitkät hiukset kootaan nutturalle.
- Tykkimyssyn tärkätty pitsi asetetaan sileästi hiusten päälle. Pitsin voi kiinnittää erilliseen pään ympärille sidottavaan alusnauhaan eli timppiin. Alusnauha pitää myös hiukset pois otsalta.
- Tykkimyssy puetaan pitkistä hiuksista kootun nutturan päälle tai sen yläpuolelle.
- Ulkona voidaan tykkimyssyn päällä käyttää huivia.
Sukat ovat yleensä valkeat puuvillaiset tai villaiset polvisukat, eräissä puvuissa värilliset, raidalliset tai kuviolliset.
- Sukat sidotaan polvitaipeesta sukkanauhoin, jotka voivat olla mm. pirta-, verkko- tai ristikkonauhaa.
- Nauha kierretään kolme tai neljä kierrosta jalan ympäri ja päät työnnetään kierrosten alle tai solmitaan koristeelliseksi solmukkeeksi.
Jalkineina käytetään kaikkien pukujen kanssa mustia nauhakenkiä tai koristelemattomia avokkaita. Muiden kuin eteläkarjalaisten pukujen kanssa käytetään myös solkikenkiä.
- Kenkien korot ovat matalat tai puolikorkeat, kannat ja kärjet umpinaiset. Niissä ei ole kiilakorkoa eikö kippurakärkeä.
- Karjalaisten, savolaisten, keskisuomalaisten ja keski-pohjalaisten pukujen kanssa voidaan käyttää myös värjäämättömästä nahasta tehtyjä lipokkaita, pohjoissuomalaisten pukujen kanssa matalavartisia paulakenkiä.
Käsilaukun asemesta käytetään pellava- tai puuvillahuivista solmittua nyyttiä, nahkaista tai kankaista kukkaropussia, vakkaa, paju-, päre- tai tuohikoria tai alushameeseen tai liivin vuoriin ommeltua taskua. Hameen alla voidaan käyttää myös isoja nauhaan kiinnitettyjä paritaskuja.
Päällysvaatteena käytetään pukumalliin kuuluvaa röijyä tai hihallista viittaa. Mikäli sellaista ei ole, sopii ulkona käytettäväksi mikä tahansa vuodenaikaan sopiva päällysvaate.
