Hyppää pääsisältöön
Kuva
Kansallispukuun pukeutuminen on monikerroksinen juttu.
Pääsisältö

[ naisten puvut | tyttöjen puvut | miesten puvut | poikien puvut ]

Kansallispukuun pukeutuminen ja pukujen osat vaihtelevat suuresti niin pukujen välillä kuin pukeutujan sukupuolen ja iänkin puolesta. 

Naisten puvut

Paitoja on pituudeltaan kahta perustyyppiä, pitkiä paitoja ja lyhyitä ylispaitoja. Ylisten alla pidetään pitkää hihatonta aluspaitaa, ns. hankkipaitaa.

  • Paidan pääntiehalkio suljetaan paljinsoljella tai nyörillä. Hihansuissa on nappi- tai nyörikiinnitys

Hame ulottuu yleensä lähelle kehräsluuta siten, että nilkka näkyy. Joissakin vanhoillisissa pukumalleissa hame on kuitenkin lyhyempi, mikä mainitaan puvun valmistusohjeissa erikseen.

  • Hameen runsauden vaikutusta voidaan lisätä alushameilla. Hameeseen ei prässätä laskoksia.
  • Hameen halkio on etupuolella ja se kiinnitetään vyötäröltä napilla tai nyörillä.
  • Vyötäröalushame on lähes hameen pituinen, yksiväristä tai raidallista kangasta. Se on valmistettu esim. samaan tapaan kuin päällyshame.
  • Esiliina on noin kämmenen leveyden verran hametta lyhyempi, ellei ohjeissa toisin mainita. Esiliina puetaan tavallisesti liivin liepeen alle.

Naisen pitkä paita ulottuu polven alapuolelle. Se on komean kokoinen ja usein eri tavoin koristettu.

Länsisuomalaiseen naisen kansallispukuun kuuluu paita, hame, esiliina, liivi, päähine sekä sukat ja kengät. Koru, röijy, irtotasku ja huivi täydentävät pukua.

Länsisuomalaisten kansallispukujen liivit ovat eripituisia. Ne ovat malliltaan vartalonmukaisia. Hameet ovat laajoja ja niiden alla käytetään alushametta.

Röijy puetaan liivin tai paidan päälle puvun mallista ja tilanteesta riippuen.

Karjalainen kansallispuku, jossa on rekkopaita, hartuushame, runsaasti koristettu talviesiliina ja pieni huntu. Hameessa on punainen verkahelmus ja hartuukset (olkaimet).

Karjalainen kansallispuku, johon kuuluu mm. huntu, yksivärinen liivi ja hame, paljinsolki ja nyytingein eli karjalaisin nyplätyin pitsein koristettu esiliina.

Pukuun kuuluu pieni huntu ja etuosastaan kirjottu rekkopaita, jonka päälle on puettu kesäinen liinaviitta eli kostuli. Sen etureunat ja kaulus on värikkäästi kirjottu. Yksivärisessä hameessa on verkainen helmaosa, helmus. Esiliinan koristuksena ovat kirjonnat, reikäompeleet ja nyytingit.

Karjalaisen puvun talvinen päällysvaate on sarkaviitta.

Hartiahuivi on kulmittain joko liivin alla tai päällä, jolloin sen kulmat voidaan vetää ristiin liivin alle tai huivi voi peittää liivin kokonaan. Hartiahuivia voidaan pitää myös röijyn päällä.

Vyötasku solmitaan useimmiten esiliinan päälle, vaihtoehtoisesti jommallekummalle sivulle. Jos vyötaskun ja esiliinan nauhat ovat koristeelliset ja pitkät, ne sidotaan näkyvästi esille.

Koruina käytetään vain pukumalliin kuuluvia koruja, ei muinaiskorujen jäljennöksiä eikä nykyaikaisia koruja lukuun ottamatta kihla- ja vihkisormusta. Rannekelloa ei pidetä näkyvillä.

  • Paidan solki on pääntien halkion yläosassa.
  • Levykoristeiset ketjut kiinnitetään niskasta nauhalla.
  • Pohjalainen helusolki kiinnitetään paidan etumukseen.
  • Naisten lappavyö on kiinteästi vyötäröllä. Karjalaisiin lappavöihin kuuluvat vyölliset sijoitetaan vasemmalle kupeelle.
  • Avainkoukku riippuu hameen tai esiliinan vyötärökaistaleesta.

Irtotasku sidotaan vyötäisille nauhalla tai kiinnitetään esiliinan nauhaan metallisella koukulla, kokalla.
Pyöreän soljen keskellä on reikä, jonka reunaan on kiinnitetty neulamainen liikkuva paljin. Paidan halkio suljetaan pujottamalla lankasilmut palkimeen.

Päähineenä on aikuisilla naisilla länsisuomalaisissa puvuissa tanu tai tykki- eli koppamyssy, karjalaisissa puvuissa esim. huntu, sorokka tai tanu.

  • Hiukset kammataan pois otsalta sileästi päähineen alle ja kiinnitetään.
  • Kampauksen tulee mukautua käytettävään päähineeseen, esim. pitkät hiukset kootaan nutturalle.
  • Tykkimyssyn tärkätty pitsi asetetaan sileästi hiusten päälle. Pitsin voi kiinnittää erilliseen pään ympärille sidottavaan alusnauhaan eli timppiin. Alusnauha pitää myös hiukset pois otsalta.
  • Tykkimyssy puetaan pitkistä hiuksista kootun nutturan päälle tai sen yläpuolelle.
  • Ulkona voidaan tykkimyssyn päällä käyttää huivia.

Sukat ovat yleensä valkeat puuvillaiset tai villaiset polvisukat, eräissä puvuissa värilliset, raidalliset tai kuviolliset.

  • Sukat sidotaan polvitaipeesta sukkanauhoin, jotka voivat olla mm. pirta-, verkko- tai ristikkonauhaa.
  • Nauha kierretään kolme tai neljä kierrosta jalan ympäri ja päät työnnetään kierrosten alle tai solmitaan koristeelliseksi solmukkeeksi.

Jalkineina käytetään kaikkien pukujen kanssa mustia nauhakenkiä tai koristelemattomia avokkaita. Muiden kuin eteläkarjalaisten pukujen kanssa käytetään myös solkikenkiä.

  • Kenkien korot ovat matalat tai puolikorkeat, kannat ja kärjet umpinaiset. Niissä ei ole kiilakorkoa eikö kippurakärkeä.
  • Karjalaisten, savolaisten, keskisuomalaisten ja keski-pohjalaisten pukujen kanssa voidaan käyttää myös värjäämättömästä nahasta tehtyjä lipokkaita, pohjoissuomalaisten pukujen kanssa matalavartisia paulakenkiä.

Käsilaukun asemesta käytetään pellava- tai puuvillahuivista solmittua nyyttiä, nahkaista tai kankaista kukkaropussia, vakkaa, paju-, päre- tai tuohikoria tai alushameeseen tai liivin vuoriin ommeltua taskua. Hameen alla voidaan käyttää myös isoja nauhaan kiinnitettyjä paritaskuja.

Päällysvaatteena käytetään pukumalliin kuuluvaa röijyä tai hihallista viittaa. Mikäli sellaista ei ole, sopii ulkona käytettäväksi mikä tahansa vuodenaikaan sopiva päällysvaate.

Tyttöjen puvut

Tytöt pukeutuvat samoin kuin aikuiset naiset lukuun ottamatta päähinettä, mutta pikkutytöillä esiliina, huivi ja koru eivät ole välttämättömiä.

Tytöillä voivat hiukset olla hajallaan ja päälaitteena ovat nauhat, pinteli tai säppäli. Ne asetetaan edessä hiusrajaan tai vähän sen yläpuolelle ja solmitaan taakse hiusten päälle, nauhat riippuvat pitkin selkää. Eräissä puvuissa nauhat tai säppäli solmitaan nutturan ympärille.

Miesten puvut

Paita on väljä ja niin pitkä, että se pysyy hyvin housun kauluksen alla.

  • Paidan kaulus suljetaan paljinsoljella, nauhalla tai nyörillä.
  • Paidan kääntökaulus on liivin kauluksen alla, pystykaulus puolestaan on pystyssä kaulaliinalla tuettuna.

Neliömäinen tai suorakaiteen muotoinen kaulaliina taitetaan kapeaksi, kiedotaan paidan kauluksen ympäri ja sidotaan solmulle eteen.

Liivin pystykaulusta ei taiteta. Miehen liivi on kiinteä, usein melko lyhyt.

Housut ovat pitkät tai polvipituiset, ilman prässejä ja yleensä etuluukulliset.

  • Pitkät housut ulottuvat kehräsluun paikkeille.
  • Polvihousut ovat vartalonmukaiset. Polvihousut ulottuvat polvitaipeeseen peittäen polven.
  • Pitkien housujen lahkeet ovat prässittömät ja ulottuvat kehräsluun tienoille.

Pitkähihainen röijy tai takki kuuluu miesten pukukokonaisuuteen. Mikäli sellaista ei ole, voidaan ulkona käyttää vuodenaikaan sopivaa päällysvaatetta.

Päähineenä on huopahattu, kankainen kaira- eli patalakki, lippalakki tai tietyillä alueilla myös puikoilla kudottu tai virkattu suippo- tai tasalakinen myssy.

  • Päähine on tärkeä osa miesten pukukokonaisuutta 
  • Päähine on päässä yleensä, paitsi kirkossa, pöydässä ruokailtaessa ja tervehdittäessä juhlatilaisuuden isäntäväkeä 

Sukat ovat pitkien housujen kanssa harmaat, mustat tai raidalliset, polvihousujen kanssa pukuun kuuluvan mallin mukaiset.

  • Polvisukat kiinnitetään polvitaipeesta esim. pirta-, verkko- tai ristikkonauhalla; nauha kierretään kolme tai neljä kertaa jalan ympäri ja päät työnnetään kierrosten alle tai solmitaan koristeelliseksi solmukkeeksi.
  • Sukat ulottuvat yli polven, kun käytetään polvihousuja.

Jalkineina käytetään mustia nauhakenkiä (ei kippurakärkeä), länsisuomalaisiin pukuihin sopivat myös solkikengät.

  • Karjalaisten miesten pukujen kanssa käytetään myös värjäämättömästä nahasta valmistettuja nilkkapituisia upokkaita.
  • Savolaisiin sekä keski- ja pohjoissuomalaisiin pukuihin sopivat myös matalavartiset paulakengät eli paulapieksut.

Helavyö puukkoineen puetaan hieman vyötärön alapuolelle, puukko eteen vasemmalle.

Missä miehet voivat säilyttää tärkeitä tavaroita kansallispukunsa kanssa?
Naisilla on käytössään kori, vakka tai nyytti. Entä miehet? Kansallispukukeskukselta tiedustellaan myös miesten kansallispuvun kanssa käytettäviksi sopivia kantovälineitä, joissa voisi kuljettaa tärkeitä tavaroita kuten rahapussia ja avaimia. Kansallispukuraati on käsitellyt asiaa kokouksissan.

Koillismaan miehillä riippuu kansallispuvun vyöstä pieni pussukka, nahkainen tupakkakukkaro. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on entisaikaan käytetty kirjovirkattua pientä pussia vyötäisiltä riippumassa. Takeissa ja liiveissä saattoi olla sisäpuolella taskuja, joissa pienet tärkeät tavarat kulkivat mukana. Luukkuhousuissa oli kellotasku ja luukun allakin voi olla tasku. Korkea huopa- tai lippahattu saattoi olla myös säilönä vaikkapa papereille. 

Nykymiehen tarpeet ovat erilaisia. Mihin laittaa avaimet, rahapussin, kännykän ja juomapullon, jos vaikka elokuussa päätyy pukuaan tuulettelemaan? 

Kansallispukuraati on selvitellyt erilaisia entisaikaan käytettyjä kantovälineitä, joita voisi soveltaa nykymiehen kansallispukukäyttöön. Päädyimme suosittelemaan puista suljettavaa vakkaa, joka on varustettu kantokahvalla. Sopivia vakkoja valmistaa esim. Vakkapuoti Toivakassa ja Bo-Åke Ljungars Maalahdella (p. 040 544 7339).

Kansallispukuraati on myös hyväksynyt käyttöön nahkaisen olkalaukun käytön. Valmiita laukkuja voi tilata Harri Syrjänen, Syrjäsen Hopeatorppa, Helsinki: harri@harrisyrjanen.fi, puh. 044 588 4098. Olkalaukkuun on tarjolla myös työohje ja kaava-arkki, jotka voi ladata kansallispukukeskuksen sivulta maksutta käyttöönsä. 
Lisäksi vaihtoehtona on Kansallispukuraadin hyväksymä selkäreppu, jonka työohjeet ja kaavat on ladattavissa kansallispukukeskuksen sivuilta maksutta. Työohjeisiin ja materiaaleihin liittyvät tiedustelut eija.mendelin@varppi.fi  

Poikien puvut

Pojat pukeutuvat samoin kuin aikuiset miehet, mutta he eivät käytä huopahattua.

Pikkupojat eivät käytä helavyötä eivätkä puukkoa. Päähineenä heillä on kairalakki tai villamyssy.

Kansallispuvun tuuletustapahtumat

Kansallispuvun syntymäpäivän kunniaksi järjestetään kansallispuvun tuuletustapahtumia ympäri Suomea elokuun ensimmäisellä viikolla. Tuuletustapahtumien kantavana ajatuksena on olla vapaamuotoisia kokoontumisia kansallispukujen ympäröiminä, mutta usein järjestäjinä toimivat yksityiset kansallispukuharrastajat tai Kalevalaisten Naisten paikallisosastot. 

Kansallispukuun pukeutuminen

Suomen kansallispukukeskus on alkanut toteuttaa kansallispuvuista pukeutumisvideoita. Niiden avulla saat tietoa esiteltävänä olevasta puvusta, pukuun kuuluvista osista sekä niiden pukemisesta. Ensimmäisinä ovat valmistuneet esittelyvideot Saarijärven ja Ikaalisten tarkistetuista naisten kansallispuvuista. 

Videoilla nähtävät puvut ovat Kansallispukuraadin hyväksymiä joko uutena koottuja tai perinnepohjaisuudeltaan tarkistettuja kansallispukuja. Useisiin kansallispukuihin kuuluu vaihtoehtoisia puvunosia esim. esiliinoja ja liivejä. Videoilla näet, miten sama puku on muunneltavissa erilaisiksi kokonaisuuksiksi. 

Pääset katsomaan kaikki pukeutumisvideot omalta Kansallispukujen pukeutumisvideot -sivulta

Kansallispukujen pukeutumisvideoille on myös oma kanava Vimeossa. Löydät sieltä kaikki Suomen kansallispukukeskuksen julkaisemat videot.

 

Asiasanat:  
Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku