Jos metsään haluat mennä nyt…

Keramiikan toinen luonto -näyttelyssä vierailu on kuin metsäretki

Suomen käsityön museossa parhaillaan esillä olevassa Keramiikan toinen luonto -näyttelyssä viisi nuoren polven kuvanveistäjää avaa teoksillaan ikkunan suomalaiseen luontoon ja käsittelee teostensa kautta omaa luontosuhdettaan.

...näät sammalet myllätyt

Lotta Mattilan orava-, siili-, jänis- ja mäyräveistokset ovat aidonoloisia otuksia, jotka istuvat, seisovat tai loikkaavat omilla jaloillaan. Seinää peittävässä metsässä seikkailevat kaksiulotteiset karhu, palokärki ja oksalta toiselle hypähtelevät oravat. Lotta Mattila kertoo tutkivansa eläinhahmojen avulla ihmisluontoa ja ihmisten välistä kanssakäymistä. 

Lotta Mattila, Muotoja luonnosta, 2019.
Lotta Mattila, Muotoja luonnosta, 2019.

 

Katri-Maria Huhtakallion teoksissa on herkkyyttä ja kauniita sävyjä. 'Kaiken keskus -mik' se on?' -teoksen ketjuihin ripustetut tammenterhot tuntuvat leijuvan eteerisen kevyesti ilmassa, vaikka oikeasti keramiikkateokset ovat painavia. Katri-Maria Huhtakallio kertoo haastattelussa haluavansa muistuttaa elämänpuuaiheisella teoksellaan, että luonto on meille kaikkein tärkein aarre.

Katri-Maria Huhtakallio, Kaiken keskus – mik' on se?, 2019.
Katri-Maria Huhtakallio, Kaiken keskus – mik' on se?, 2019.

 

Ville Heimala on opiskellut alun perin biologiksi ennen kuin vaihtoi alaa keramiikkataiteilijaksi. Näyttelyvideolla Ville Heimala kertoo olevansa hyvin kiinnostunut Akseli Gallen-Kallelan taiteesta. Tätä taustaa vasten Heimalan hienoista, valutekniikalla toteutetuista mänty- ja kieloaiheisista keramiikkalaatoista voikin löytää yhtymäkohtia kansallisromantiikan kuvastoon ja muotokieleen. Myös Heimalan biologitausta ja työhistoria Luonnontieteellisessä keskusmuseossa näkyvät; esimerkiksi teos 'Ylhäällä, alhaalla, vasemmalla, oikealla' tuo mieleen tieteellisen luokittelun, määrityskaavat ja lajikuvaukset.

Ville Heimala, Ylhäällä, alhaalla, 2019
Ville Heimala, Ylhäällä, alhaalla, 2019.

 

Tiia Matikaisen teoksissa korostuu luontomystiikka. Salaperäiset verhotut olennot laittavat katsojan tutkimaan, mitä on piilossa ja mitä esillä? Tiia Matikainen kertoo, että häntä kiehtoo pyöreän muodon estetiikan tutkiminen, se miten luonnossa kappaleet ajan saatossa hioutuvat ja pyöristyvät. 

Tiia Matikainen, Liekkiö, 2019.
Tiia Matikainen, Liekkiö, 2019. 

 

Aura Kajaksen kiehtovissa miniatyyriveistoksissa on paljon yksityiskohtia. Teokset vievät ajatukset toisaalta satuhahmoihin ja toisaalta luonnon mikro-organismeihin. Metsässä kulkiessa esimerkiksi ei tule usein ajateltua, että suuri osa metsän eliöistä elää maaperässä. Se mikä pysyy meille ihmisille piilossa, myös unohtuu helposti. Kuten Aura Kajas sanoo näyttelyvideossa, luonnon arvostus kulkee käsikädessä luonnon tuntemisen kanssa.

Aura Kajas, Habitat, 2019.
Aura Kajas, Habitat, 2019.

 

...ja takuulla yllätyt

Keramiikan toinen luonto -näyttelyssä vierailu on kuin metsäretki. Keramiikkataiteilijoiden luoma metsä on uusi, inspiroiva, mystinen ja sen kätköissä piilee yllätyksiä. Samaan aikaan taiteilijoiden näyttelyyn luoma metsä on kuitenkin myös vanha tuttu, lohduttava ja turvallinen. Näyttelyarkkitehtuuri onnistuu hyvin siinä, miten teokset käyvät vuoropuhelua keskenään.

Keramiikan toinen luonto -näyttely patistaa ajattelemaan omaa luontosuhdetta, etsimään vastausta kysymykseen, mikä minulle on luonnossa tärkeää? Minut näyttely saa myös tarttumaan pitkään lukuvuoroaan odottaneeseen Juha Kauppisen Monimuotoisuus-kirjaan.

Keramiikan toinen luonto- näyttely on esillä Suomen käsityön museossa 8.12.2019 asti.
Näyttelysivut ja taiteilijoiden haastatteluvideot Suomen käsityön museon näyttelysivuilla

Teksti: Liisa Horppila-Jämsä, mukana Suomen käsityön museon museokumppani (Muku)-toiminnassa.
Kuvat: Suomen käsityön museo