Heittäydy aistien varaan

Suomen käsityön museon Aistitila tarjoaa kosketuspintaa kaikille aisteille!

Museoesineisiin ei yleensä saa koskea, mutta Suomen käsityön museon Aistitila tarjoaa kosketuspintaa kaikille aisteille, sillä esineet on tuotu käden ulottuville. Voit istahtaa ja vaikkapa kuunnella käsityön ääniä, kokeilla yllesi vaatteita, haistella menneiden aikojen käsityön hajuja, maistella karamellia tai vain katsella ympärillesi.

 

Aistitilassa voit kuunnella käsityön ääniä ja tarinoita.

Aistitilaan astuessa voit istahtaa penkille hengähtämään. Kuuntele suihkutorvista käsityön ääniä ja tarinoita. Sovita kenkiä, miltä tuntuu kävely lapikkaissa? Entä lapin kengissä, poronnahkaisissa nutukkaissa? Tai miltä tuntuvat rokkistaran kultakengät?

 

Aistitilassa voit astua uusiin saappaisiin.

Vastapäätä penkkiä oleva lokerikko on täynnä aarteita.  Tutustu eri tekniikoilla ja materiaaleilla tehtyihin kädentaitotuotteisiin. Ovatko kaikki esineet sinulle tuttuja? Olisiko äitisi, isäsi tai isovanhempasi tunteneet esineet? Tunnustele, haistele ja maistele sielusi kyllyyteen saakka. 

 

Aistitilassa on käsityömuistoja kirjoissa ja kansissa.

Oma kulttuurimme määrää mikä on kaunista ja rumaa, mikä tuoksuu hyvälle ja mikä haisee pahalle. Aistitilan päätyseinällä on näkyvillä purkin kansia. Avaa kansi ja tuoksuttele. Onko kyseessä ihana tuoksu vai karmaiseva haju? 

Antaudu aisteille ja sukella käsityön elämyksiin!

Lisää museon Aistitilasta: www.craftmuseum.fi/suomen-kasityon-museo/nayttelyt-ja-tapahtumat/pysyvat-nayttelyt/kasityossa-elaman-tuntu/aistitila 

Aistitila on osa museon Käsityössä elämän tuntu -perusnäyttelyä, joka sijaitsee museon pohjakerroksessa. Tiesitkö, että museon perusnäyttelyt ovat avoinna myös näyttelynvaihtojen aikaan? Silloin pääsylipun hintakin on puolitettu. 

Vuonna 2019 museon blogissa kurkistellaan perusnäyttelyn esineisiin ja tarinoihin niiden takana. Esineiden kautta on hyvä kurkistaa menneiden aikojen suomalaiseen elämänmenoon ja ilahtua, jos jokin jo unholaan painunut tapa on herätetty uudelleen henkiin. 

Teksti: Sari Koskinen ja Suomen käsityön museo
Kuvat: Suomen käsityön museo ja Hanna-Kaisa Hämäläinen